Tietoa mainostajalle ›

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Toinen adventti


Hyvää toista adventtia kaikille blogin lukijoille. Modernissa puutalossa päivä on kulunut leppoisasti kotioloissa, kynttilöitä poltellen ja joululauluja kuunnellen. Pojalla oli kaveri yökylässä ja yhteisen aamiaisen jälkeen nuoret miehet + Pepe siirtyivät man caven puolelle pelailemaan pleikalla. Pepe pitää itseään selkeästi yhtenä "nahkapojista" ja kiilasi sohvalla pelaajien väliin. Siinä se sitten älykkään oloisena katseli valkokangasta kuin olisi pelistä jotain ymmärtänyt. Toisinaan se silmäili poikia tarkkaavaisesti ja höristeli korviaan poikien sutkautuksille ja naurun purskahduksille. Koiruli oli  silmin nähden tyytyväinen aamupäivän ohjelmaan. 

Huomasin, että Netflixiin on tullut toinen kausi The Crown -sarjasta. Draamasarjassa seurataan kuningatar Elisabeth II:n valtakauden poliittista ja romanttista kilpailua sekä tapahtumia, jotka muokkasivat 1900 luvun jälkipuoliskoa. Ajattelinkin käytää loppuillan rentoutumalla sohvalla kuninkaallisten parissa, joulutorttuja ja pipareita napostellen. 

Ennen Netflix maratoonia testaan kuitenkin uusia hiustenhoitotuotteita joita hankin viikolla kampaajaltani. Olen käynyt samalla kampaajalla lähes kymmenen vuotta ja täytyy sanoa, että siinä on etunsa kuten tämäkin keskustelu osoittaa:

Simo "No niin, ensiksi me värjätään tämä tukka ja sitten mä leikkaan sen niinkuin tykkään!"
Minä "aha, ok!"

Mukavaa sunnuntai-iltaa,

Mervi :)

lauantai 9. joulukuuta 2017

Parisuhdereality: Lauantain poimitut


Elämää pikkujoulujen jälkeen. Lepoa ei suotu, vaan ohjelmassa oli tyttären luokan itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlat ja vierailu sisustelukauppaan. Voiko kovempaa kohtaloa itselleen kuvitella? Tunnelmat ja selitys näihin kuviin ovat kuunneltavissa alla olevasta podcastista.


t. Petri ja Mervi

torstai 7. joulukuuta 2017

Joulumänty


Pepe huomasi heti uuden joulupuun. Kesken kuvien ottamisen. Pitäähän se käydä tarkistamassa. Olisiko siihen joku vaikka jättänyt urean tuoksuisen koirien someviestin?  Mutta ei, onneksi tähän puuhun ei ollut tullut päivitystä. Pepen kiinnostus Rouvan hössötyksiin laantui aika nopeasti, mutta herra asettui kuitenkin köllöttelemään keskeiselle paikalle. Näin, tulee parempia kuvia kun on joku komea kuvassa.

Mutta mänty tuli tosiaan tuomaan joulun tunnelmaa ja sijaistamaan kuusen virkaa.

Tunnelmallista joulun odotusta,

T: Petri & Pepe

maanantai 4. joulukuuta 2017

Pikkujoulubonari


Ihanat tytöt olivat muistaneet perheen palkatonta työvoimaa eli minua Ornamon Design Joulumyyjäisissä. Toivat tuliaisiksi uuden, melkoisen komean FathClothin -taskuliinan. Täydennystä tarvittiinkin. Hankin edellisen tasan vuosi sitten samaisesta tapahtumasta. Kiva että muistivat, vaikka en tällä kertaa itse mukaan päässytkään.

Nyt kelpaa taas kiitää kylillä, uusi liina taskussa. Hieno pikkujoulubonus.

Iloista juhlaviikkoa,

T:Petri

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Ensimmäisen adventin kattaus

Ensimmäinen adventtisunnuntai. Ulkona sataa vettä ja vielä eilen maata kaunistanut valkoinen lumipeite on enää vain muisto. Tuuli piiskaa ja taivuttelee pihan mäntyä siihen malliin, että pian saan poimia havuja maljakkoon etupihan betonilaatoilta.  


Adventti lupailee joulun tuloa, mutta joulumieli ei ole vielä löytänyt meille. Töissä eletään yhtä vuoden kiireisimmistä ajoista, lasten harrastusrumba pyörii täydellä teholla ja muistettavien asioiden määrä saa kovalevyn ajoittain ylikuumenemaan. Yritä siinä sitten kaiken härdellin keskellä rauhoittua ja aistia joulun tunnelmaa.


Eilinen vierailu Ornamon joulumarkkinoilla nosti fiiliksiä kuitenkin siinä määrin, että päätin aloittaa kodin jouluvalmistelut. Jouluisen tunnelman luonti alkoi ruokapöydästä ja kattauksesta. Katoin pöytään Brosten eläväpintaiset lautaset, kaivoin esiin pellavaservietit ja täydensin kattausta kynttilöillä, hyasinteilla, jouluruusulla ja amarylliksella. Tunnelman viimeisteli joulumusiikki.


Ruokailun päätteeksi kokosin kukat ja kynttilät ruokapöydän toiseen päätyyn. Kukkien ja kynttilöiden jouluinen rykelmä ja maanläheiset sävyt tuovat valoa ja iloa sateiseen päivään ja kohottavat ainakin hieman joulumieltä.

Mukavaa alkavaa viikkoa,

Mervi

lauantai 2. joulukuuta 2017

Ensilumi


Vesikoira tykkää vedestä sen olomuodosta riippumatta, lumikin käy oikein hyvin. Odotellessamme ihmisveikan pelin alkua ehdimme Pepen kanssa kävelylle lumiseen metsään. Tarvitiinkin raitista ilmaa, kun menomatka ei mennyt ihan hyvin. Pepellä tuli lähdön jälkeen ensimmäisissä liikennevaloissa pikku oksu autoon, ja se ei varsinaisesti tunnelmaa nostanut. No, vähän myöhästyttiinkin sen takia, mutta minkäs sille huonolle ololle voi. Lienee ihan yleistä näin pikkujoulujen aikaan.

Meidän ollessa pelireissulla, tytöt kävivät Ornamon design joulumarkkinoilla Kaapelitehtaalla. Olivat siellä katselleet Pepelle tuollaisia kuvissa näyviä Kind -kulhoja. Ehkäpä vanhat peltiset kupit voisi tuollaisiin vaihtaa. Vaihdos ilahduttaisi meitä ihmisiä, Pepeä kiinnostanee kupin sisältö ulkonäköä enemmän jatkossakin.

Mukavaa viikonloppua!

Petri & Pepe


*kulhojen kuvat Kind For Dogs

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Kompromissikohde Rooma


Taisi olla puhettakin, että Rouva alkoi ehdottelemaan kaupunkilomaa uudenvuoden tienoille. En ymmärrä miksi kukaan haluaisi kaupunkilomalle jos vaihtoehtona olisi laskettelu? Suomen talvi on niin lyhyt, että aina kun on mahdollisuus, pitäisi mennä mäkeen. Hänen ensimmäinen ehdotuksensa oli New York. Ilmeisesti teki kuitenkin investointilaskelman, ja vaihtoi ehdotuksensa Roomaksi.

Rooma, voitteko kuvitella. Miksi kukaan haluaisi mennä Roomaan jos vaihtoehtona on Ruka, Vuokatti tai Iso-syöte? Antakaa yksikin syy. Pizzaa ja pastaa saa hiihtokeskuksissakin. Kirkko on joka kylällä, jos niitä tykkää kattella. Eikä se Colosseumikaan mikään niin uniikki juttu ole, löytyyhän sellainen Las Vegasista ja Legolandistakin, niin kuin työkaveri osuvasti huomautti. Ja shoppailla voi Prismassakin.

No, käytiin aiheen tiimoilta napakka keskustelu ja päädyttiin kompromissiin, mennään Roomaan. Tiedän jo, että Roomalla ei ole minulle mitään annettavaa, ja aion raportoida tämän via dolorosan  aikaisesta ahdistuksestani tänne blogiin.  Onneksi on enää muutama viikko siihen kun tuo reissu on ohi!

Ja tuo hotelli Damaso johon kuulemma majoitutaan ja josta kuvat ovat. Tuskin tarjoilevat edes minttukaakaota ja juhlamokkaa.



T. Petri


kuvat: Damaso Hotel Rome

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Parisuhdereality podcast -pilotti


Hommahan on niin, että (melkein) kaikkea pitää kokeilla vähintään kerran. Blogikumppanimme yllytti, että meidän kannattaisi ehdottomasti tehdä podcasteja. No mikä ettei, pitäähän sitä vähintään yhden jakson verran testata! Tässäpä on nyt sitten meidän aamiaispöydässä nauhoittamamme pilottijakso. 



Tuotantotapa oli sama kuin meidän satunnaisissa videoissa. Kerralla purkkiin ja ulos. Jos jatketaan, tekeminen tulee olemaan aivan yhtä linjatonta kuin blogissakin. Kantavina teemoina miehen ja naisen näkökulmien hienoiset poikkeavuudet, perhe, arki, kotoilu ja muuten vain meitä kiinnostavat asiat ja ilmiöt.

Olisi kiva kuulla, että jaksoitteko kuunnella, ja että kannattako näitä tehdä jatkossakin?

Terveisin

Petri & Mervi

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Pientä kivaa!


Kaupallinen yhteistyö: Kantolan Valitut ja Suomen Blogimedia

Onhan se kiva käydä aina joskus tuulettumassa ulkonakin, mutta aika usein valitsemme treffipaikaksi mieluummin oman kodin. Ehkä se johtuu siitä, että arkipäivät ovat kummallakin töiden puolesta aika täyteläisiä, tai sitten ollaan muuten vain vanhoja eikä enää niin pirteitä, kun ei jakseta kaupungille lähteä.


Pöytään katettiin Kantolan valitut pikkukeksit, joita löytyy kaupoista kahta laatua, "Suola" ja "Kermaviili&Ruohosipuli". Kaveriksi brietä ja nokare viikunahilloa, juomaksi hyvää punaviiniä. Herkullista ja helppoa naposteltavaa.


Kuvissa näkyvä juustoveitsi sopii tarinansa puolesta hyvin tällaiseen romantilliseen treffiteemaan. Veitsi on kulkenut mukana jo 15 vuotta. Muistan hyvin sen päivän kun kävin ostamassa sen eräästä kokkipuodista. Tilanne oli sen kaltainen, että tuleva rouva oli tulossa istumaan iltaa poikamiesboksiini. Olin suunnitellut kokoavani pienestä ilmavaivariskistä huolimatta hienon juustotarjottimen, ja eihän siihen tietenkään mitään tavallista veistä voinut laittaa. Niinpä heitin takin niskaan ja tarvoin räntäsateessa hakemaan kattaukseen sopivaa veistä. Ilta oli ilmeisen onnistunut. Kuten myös nämä treffit 15 vuotta myöhemmin.


Keksejä oli useampi pussillinen, mutta haastetta varastoinnin suhteen ei ehtinyt syntymään, kun lapset kavereineen löysivät keksit. Huomasin, että eivät ihan näin paljoa kattaukseen ja tuunaukseen panostaneet, vaan napsivat ne suoraan pussista. Hyviä makuja ja kivoja uutuuksia molemmat variantit, mutta konstailematon "Suola" oli meidän perheen suosikki.


Petri (ja Mervi)